Vuosikymmenen vaihtuessa – Entering Into 2020

PLEASE SCROLL DOWN FOR THE TEXT IN ENGLISH

Ajattelin marraskuussa, että kirjoittelen tänne heti itsenäisyyspäivän jälkeen, mutta sitten joulukuu vain katosi jonnekin. Paljon kivaa tapahtui jo marraskuussa.

Esko Hulkkosen, pitkäaikaisen aktiiviseurakuntalaisemme, tytär Lea Peters vieraili kirkollamme pastoripuolisonsa Jamien kanssa kahden vuoden tauon jälkeen. Heillä oli taas mukanaan ihastuttava Andrea-tytär sekä kaksi jo aikuista lasta puolisoineen.

IMG_0246 (2)

Lea kertoi meille kuulumisia Afrikan Burundista ja Jamie puhui oivaltavasti siitä, miten Jumala moninkertaistaa sen, mitä hänen käyttöönsä annamme. Heidän oma kyläläislasten ruokintaprojekti lähti liikkeelle sillä, että Lea tarttui kattilaan ja puukauhaan ja alkoi keittää ruokaa muutamalle nälkäisille naapurin lapselle. Tällä hetkellä he ruokkivat avustajiensa kanssa yli kuusisataa lähiseudun lasta jokaisena arkipäivänä.

Marraskuun toisella viikolla meillä kävi maailman matkaaja Timo Vainionpää Nezihe-vaimonsa kanssa kertomassa kokemuksia Istanbul-Konstaninopolista. Nämä Timon matkaluennot tuovat kirkollemme ihmisiä, jotka eivät muutoin siellä käy. Kun itse en omalta työltäni ehdi/jaksa käydä muiden suomalaistahojen järjestämissä tapahtumissa, niin on mukavaa, jos saamme muuta väkeä käymään meillä. Timo on luvannut tulla uudestaan tammikuun puolessa välissä kertomaan meille Kappadokian matkakuulumisia.

Evankelista ja muusikko Pontus J. Back kävi kylässä marraskuun viimeisenä sunnuntaina.  Pontuksen vahva todistus omasta uskosta ja siitä, miten hän pelastui ihmeen kautta varmalta kuolemalta, liikutti ja vakuutti seurakuntalaisia. Itse sain taas vakuuttaa lapsia siitä, miten Jumala heitä rakastaa. 🙂

Sain myös olla edeltävänä perjantaina Pontuksen kanssa paikallisessa katkohoitolassa, missä  hän kävi puhumassa ja soittamassa päihderiippuvuudesta toipuville nuorille aikuisille. Olen iloinen ja kiitollinen siitä, että meidän seurakuntalaisiltamme löytyy halua tukea Pontuksen tärkeää työtä Floridan vankiloissa ja hoitolaitoksissa.

IMG_0482 (2).jpg

Joulukuu alkoi ensimmäisenä adventtina kirkossa Hoosiannaa laulaen. Seuraavana perjantaina vietettiin veteraanien itsenäisyyspäivän kirkkojuhlia, jossa meille esiintyivät upeatääniset Floridan Laulumiehet sekä pariskunta Cynthia Makris & Raimo  Sirkiä. Oma itsenäisyyspäivän aamu ennen kirkon juhlaa meni perinteiseen tapaan ensin Lepokodin lipunnostojuhlassa ja sitten Bryant-puiston seppeleenlaskutilaisuudessa. Sunnuntain ja perjantain väliin mahtui vielä surupiiri, Elä ja evankelioi -ilta, Aurinkojumppa sekä rukous- ja raamattupiirit. Ei tule aika pitkäksi meidän kirkolla, ei!

Seuraavalla viikolla pidimme kirkon joulukonsertin, johon Mika-kanttori oli koonnut monipuolisen ja taitavan esiintyjäkaartin. Pikku-luciat ovat silti aina se kaikkein odotetuin ohjelmanumero.

IMG_0916

Viikonloppuna lensin Washingtoniin pitämään lähetystön joulukirkkoa ja sunnuntaina olinkin jo taas toimittamassa palveluksia  omassa kirkossamme. Oli jälleen ihana saada tavata vanhoja  D.C.:n ystäviä!

IMG_1135

Viikonlopun parasta antia olivat lapset, joita riitti niin D.C.:ssa kuin omassa englanninkielisessä perhekirkossamme. Leikkikoulun lapset ja opettajat esiintyivät ja saimme kaikki yhdessä laulaa joululauluja.

Olimme kutsuneet leikkikoulun oppilaiden perheet  kanssamme lihapullalounaalle hartauden päätteeksi. Glennin ja Susannan tekemä perunamuusi ja oma lihapullakastikkeeni saivat paljon kiitosta, mikä ilahdutti kovasti.

Iltapäivä jatkui vielä kauneimmilla joululauluilla, joita juonsi ja esilauloi komeaääninen Floridan Laulumiesten johtaja Keijo Räikkönen.

Minulle oli päässyt kertymään normaalia enemmän univelkaa ja jo D.C.:ssa pelkäsin flunssan iskevän, mutta se tulikin vasta alkuviikosta, kun pääsin vapaalle. Flunssavirus on pitänyt monet täällä sängyn pohjalla toista viikkoa, itse selvisin viidellä päivällä. Jos joulukuussa piti sairastua, niin parhaaseen mahdolliseen väliin sen tein. Sain hoidettua pakolliset kokoukset ja kirkonmenot.

418074b3-d3e3-45f9-b0db-01f722ac19e0 (2)

Harmillisinta oli jäädä pois leikkikoulun joulujuhlasta ja englanninkielisistä joululauluista – ja jäihän vetämäni gospel-jumppakin pitämättä kahtena lauantaina. Joulupyhinä olin taas pystyssä ja mukana niin joulurauhan julistuksessa kuin Lepokodin aattomessussa, englanninkielisessä kynttilämessussa ja joulupäivän perinteisessä suomenkielisessä aamumessussa.

Meillä istuttiin kotona ensimmäisen kerran yhdessä joulupöytään Tapaninpäivänä. Oli muuten ensimmäinen kerta meidän perheessä, kun koko perhe ei ollut koolla. Elsa vietti joulun vahempieni ja siskoni perheen kanssa Helsingissä. Näin ne ajat muuttuvat. Nyt saan nauttia Tuomaksesta vielä kolme viikkoa ennen hänen Suomeen paluutaan  ja sitten Elsa tuleekin kahdeksi viikoksi.

Vuoden viimeisenä lauantaina meillä oli jo kolmatta vuotta peräkkäin yhteiskristillisen piknik läheisessä puistossa. Tänäkin vuonna paikalle tuli noin satapäinen joukko syömään grillimakkaraa ja hillolettuja sekä laulamaan yhteislauluja. Jaksoimme vielä seuraavana aamuna kirkolle. Melkoisesta kisaväsymyksestä huolimatta pidimme hyvällä mielellä vuoden viimeiset kaksi jumalanpalvelusta.

Tätä kirjoittaessa vietämme täällä vuoden viimeistä päivää. Rästitöitä riittää vielä huomiselle, mutta sitten on tarkoitus vetää henkeä, sillä kirkkomme on kiinni aina lauantaille. Vuosi on ollut töiden kannalta rankka ja antoisa. Ylimääräistä stressiä on tullut kirkkorakennuksen myyntiprojektista, jonka saimme vihdoin päätökseen joulukuun alussa. Onneksi perhe Suomessa ja täällä on pysynyt terveenä ja Tapani on kestänyt työpaineeni. 😊

mia ja tapani

Minua pitää liikkeessä se, että oikeasti uskon, että täällä on tapahtumassa hyviä ja merkityksellisiä  asioita. Näen ihmisten innostuvan Raamatun lukemisesta, rukouksesta ja yleensä kasvamisesta kristittynä. Vapaaehtoisia löytyy lisää ja ihmisillä on seurakunnassa hyvä olla. Kun hengellinen hyvinvointi  lisääntyy kirkon seinien sisäpuolella, niin se ei voi olla vaikuttamatta myös niiden ulkopuolella.

Lähdetään kaikki uudelle vuosikymmenelle rohkealla mielellä ja puhtaalla sydämellä.

IMG_3814

Siunausta ja iloa toivottaen,  Mia


IN ENGLISH:

IMG_0794

I thought in November that I would write here right after the Finnish Independence Day (December 6), but then December just somehow disappeared somewhere.

A lot of good things happened already in November.

Lea Peters, the daughter of Esko Hulkkonen, a long-time member of our congregation, visited our church with her husband Jamie after a hiatus of two years. They were accompanied by their lovely daughter Andrea and their two adult children with their spouses.

They told us what was going on in Burundi and Jamie gave us a great sermon on how God multiplies what we give to his use.  Their project to feed village children started when Lea grabbed a kettle and a wooden laddle and started to cook food for a few hungry neighboring kids. At this moment, they feed over 600 children from neighboring areas with their assistants on every day of the week.

In the the second week of November, we had a visit of the world traveller Timo Vainionpää, with his wife Nezihe, telling about their experiences in Istanbul/Constantinopolis. These travel stories of Timo bring to our church people who would not otherwise come over. As I do not have the time and energy to visit in events organized by other Finnish community members, it is nice that we get other people to visit us.  Timo has promised to come back in mid-January to tell us about his travels in Cappadocia.

IMG_0353 (2)

Pontus J. Back, an evangelist and musician, visited us on the last Sunday of November. Pontus’ strong testimony about his faith and about how he miraculously escaped certain death moved and touched our parishioners. I had the opportunity to accompany Pontus to a local rehab facility on the previous Friday, where he spoke and played for young drug addicts. I am glad and grateful that our congregation has the willingness to support Pontus in his important mission in prisons and rehab facilities in Florida.

We started December on the first advent by singing Hosanna in our church. On the following Friday, we celebrated Finland’s Independence Day in an event organized by the Veteran’s organization. Following the tradition, I spent the morning before the church event first at the flag raising at the Rest Home and then at the wreath-laying ceremony in Bryant Park.

We had already had a lot going on between the Sunday service and this celebration the Grief Group, Night of Evangelism, Sun Shine Stretching, as well as our Prayer and Bible Groups. There is not a dull moment at our church!

In the following week, we had the Christmas Concert to which Michael had assembled a versatile talented ensemble. The little Lucias were, however, the most cherished part of the program.

IMG_0916

IMG_0995

During the weekend, I flew over to Washington DC to conduct a Christmas Service and on Sunday I ran Services at our own church. The most rewarding part of the weekend services were the children, both in Washington and at our own English family church.

IMG_1143IMG_1144

The children and the teachers of our pre-school performed and we had a Christmas Carol sing-along. We had invited the families of our pre-school children to have a meatball lunch with us after the service. The smashed potatoes prepared by Glenn and Susanna and my own meatball gravy gathered a lot of praise which gave us great delight.The afternoon was completed by the Most Beautiful Christmas Songs sing-along which was led resoundingly by Keijo Räikkönen, the director of Florida Male Singers.

I had been accumulating an abnormal amount of sleep deprivation and already while in DC I was afraid of getting sick, but I was not hit until the beginning of the following week when I was off duty. The flu virus has taken many to bed for over a week. I was lucky to clear it in five days. If one had to get sick in December, I picked the right time. I was able to manage the obligatory church meetings and services. Missing the Preschool Christmas party and the English Christmas Carol Sing Along bothered me most – not to mention canceling the Gospel Stretching on two Saturdays.

At Christmas time I was back up again and participated at the Proclamation of Christmas Peace, the Rest Home Christmas Mass, English Candlelight Mass and the traditional Finnish Christmas Day Mass.

We had our first family meal on the Boxing Day. This, by the way, was the first time that we did not have our entire family together for Christmas. Elsa celebrated Christmas with my parents and sister in Helsinki. Times – they are changing. Currently, I am able to enjoy having Tuomas at home for another three weeks before his return to Finland. Then Elsa will join us for two weeks.

We had the traditional Finnish picnic with Kotikirkko for the third time in a row, at a local park on the last Saturday of the year. A group of roughly 100 people came over to enjoy grill sausages and Finnish pancakes with jam, and to join in a sing-along. We still made it to the church the next morning. Despite a considerable fatigue, the staff was in good mood while celebrating the last two masses of the year.

At the time of this writing, we are having the last day of the year here. There are outstanding duties still for tomorrow, but after that we can breathe freely, as our church will be closed until Saturday. The year has been both tough and rewarding. The sale of the church real estate has brought us additional stress. Luckily, we were able to finally close it in early December. Fortunately, my family both in Finland and here has stayed healthy and Tapani has withstood my work stress. 😊

mia ja tapani

I am kept in motion by the fact that I truly believe that there are good and meaningful things happening here. I see people getting excited about reading the Bible, about prayer and, in general, about growing as Christians. More volunteers show up and people enjoy belonging in the congregation, When spiritual wellbeing increases inside the church, it cannot but have an effect also outside of it.

Let us embark on the new decade with courage and a pure heart!

Blessings,

Mia

 

 

 

 

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s