Muutto, gospelia ja lihapullia ym. / New Home, Meatballs, Great Gospel Night etc.

Please scroll down for the text in English.

Pitäisi kirjoittaa useammin kuin kerran kuukaudessa. Niin paljon kaikkea kivaa tehtyä ja tapahtunutta kerkeää painua unhoon, ennen kuin saan ne paperille tai siis tänne nettiin.  Kirjoitan näitä blogeja myös itselleni ikään kuin elektronisena päiväkirjana. Laitan tänne myös paljon kuvia. Niissä säilyvät muistot parhaiten, ja tiedän että monelle ne ovat tekstiäni tärkeämpiä.

Alla kaksi kuvaa työntekijägolfista kanttori-Mikan ja pääsuntio-Eskon kanssa.

 

Heti elokuun alussa sain vastauksen pitkäaikaiseen rukoukseen. Pirjo Pedersen tarttui Lepokodilla hihaani ja sanoi haluavansa puhua heidän gospelmissiostaan. Silmänräpäyksessä tiesin, että tämä olisi siunaus meille ja heille. Jo kolmen viikon kuluttua saimme viettää kirkolla ensimmäistä Freedom Reigns-iltaa. Ilta on syntynyt ylistysjohtaja ja muusikko Bob Mishaneyn näystä, jota yhdessä hänen kanssaan todentaa joukko taitavia muusikoita. Seuraavat gospel-pitoiset illat järjestetään 14. ja 28. syyskuuta.

 

Taivaasta tippui keskellemme myös lahja nimeltä Marianne. Hän on jyväskyläläinen nuori nainen, joka on viettänyt ensimmäisestä elinvuodestaan lähtien osan lomistaan täällä Floridassa. Mariannen isoäiti, Raija Sipinen, on koko seurakuntamme tuntema tehopakkaus niin koti-Suomessa kuin täällä Floridassakin. Raijan perustama arvostettu pitopalvelu vietti elokuun alussa Jyväskylässä 40-vuotisjuhliaan. Oli todella hienoa saada Marianne tänne Suomesta juhlahumun jälkeen ”lepäämään”. Mariannea vietiin niin Lepokodilla kuin kirkollakin ja kaikkialla hän palveli auliisti ja suurella sydämellä. Mariannen laulun-, seurustelun-, kuuntelun- ja ruoanlaiton lahjat otettiin täällä kiitollisina vastaan. Jäämme odottamaan Mariannen paluuta perheensä kanssa tänne taas jouluksi.

 

Ja sitten lihapulliin. Viime vuonna vietimme elokuun lopulla  Suomen 100-vuotisjuhlien generoimaa Finnish Your Lunch-lihapullalounasta kirkollamme. Se oli niin mukava tapahtuma, että päätin tehdä siitä  perinteen.

Tänä vuonna lihapullia syömässä oli hieman vähemmän ihmisiä kuin viime vuonna, mutta tunnelma oli aivan yhtä korkealla ja taas erityisen lämpöinen. Muutoinkin meillä on ollut monta kotoisaa ja siunattua sunnuntaiaamua kirkolla viettäessämme palveluksia seurakuntasalin puolella. Jatkamme vielä syyskuun ajan jumalanpalveluksia samassa tilassa, mutta lokakuussa siirrymme kirkkosalin puolelle. Lokakuussa myös vaihtuvat kirkonmenojen alkamisajat niin, että  suomenkielinen jumalanpalvelus alkaa  klo 10 ja englanninkielinen klo 11.30.  Alla kimara kuvia elokuun ihanista hetkistä kirkolla.

 

Kotirintamallani on myös ollut haipakkaa. Elsa palasi Floridaan 12. elokuuta hurjien lentokäänteiden jälkeen. Ennen kuin kirjoitan enempää, sanon, että meidän Elsa on kokenut matkaaja ja lentänyt jo pari vuotta mannerten välisiä lentoja yksin. Tämä kerta oli erilainen.

Perutut ja myöhästyneet lennot käänsivät tytön Tukholman kautta suunnitellun Floridan-lennon ensin Lissaboniin. Kun lento Helsingistä sinne myöhästyi, myöhästyi Elsa myös jatkolennolta Miamiin. Lentoyhtiö, jonka nimeä en mainitse, kirjoitti Elsalle uudet liput Rio de Janeiron kautta Floridaan!!! Tämä merkitsi matkan pitkittymistä ylimääräisellä 12 tunnilla.  Tyttö itki väsyneenä puhelimessa ja sanoi virkailijoiden sanoneen, ettei seuraavan päivän suoralle lennolle Miamiin ollut tilaa. Meidän vanhempien hälytyskellot soivat. Ne soivat erityisen kovaa, kun Tapanin piti puhelimen kautta antaa lupa kentän passivirkailijalle päästää Elsa 17 v. Rion koneen odotusaulaan. Nyt riitti, ajattelimme. Onneksi tyttö on ja oli reipas ja käskystämme jaksoi vielä etsiä käsiinsä uuden virkailijan lentoyhtiön Transfer-tiskiltä. Kun tämä kuuli, että Elsa on alaikäinen ja lentämässä Rioon, alkoi tapahtua. Rio de Janeiron kentältä eivät alaikäiset kuulemma pääse lentämään eteenpäin. Lentoyhtiö olisi lähettänyt Elsan Etelä-Amerikan maahan, jossa alaikäiset eivät voi lain mukaan lentää yksin.

Nyt Elsalle ihmeellisesti löytyikin tilaa seuraavan päivän suoralle lennolle ja tyttö vietiin lentokenttähotelliin valvojan alaisena syömään ja nukkumaan ennen tulevaa lentoa. Ymmärrettävästi meidän perheemme ei enää osta tämän lentoyhtiön lentoja. Meidän perheemme toivoisi voivansa matkustaa Atlantin yli laivalla tai ajatuksen siirrolla ihan vaan jo ilmastollisista syistä.

 

Elsa nautti päästessään tapaamaan täkäläisiä kavereitaan. Äitikin pääsi nauttimaan, kun erityinen täkäläinen ystävä on innokas kalastaja ja meneillään oli hummerisesonki. Tuore, suoraan merestä nostettu hummeri, on harvinaista herkkua!

IMG_1047

Meillä oli Elsan paluun jälkeen edessä muutto uuteen asuntoon. Muutto oli minulle järjestyksessä 14. ja Elsalle 7. Se oli myös meidän  perheen tyttöjen 1. yksin hoitama. Luovuimme ylimääräisestä makuuhuoneesta eli (Suomeen jääneen) Tuomaksen vanhasta huoneesta ja muutimme neliöstä kolmioon. Tällä säästämme ison rahan asumiskuluissa. Kaikki vieraat ovat edelleen tervetulleita; sopu sijaa antaa ja lattiatilaa löytyy.

 

Tapani ja Tessu selvisivät tänne ilman viiveitä tai ikäviä yllätyksiä ja arki alkaa löytää uomansa uudessa kodissa. Tuomaskin pääsee Suomessa muuttamaan ensimmäiseen omaan vuokra-asuntoon parin viikon kuluttua. Kiitosta ja jännitystä ilmassa riittää edelleen ja Herran pieniä ja suuria ihmeitä tapahtuu päivittäin. Koitetaan me puolestamme kulkea silmät ja sydän avoinna, jotta ne eivät meiltä jäisi huomaamatta.

 

Täällä taas ensi kuussa. Siihen asti muistetaan toisiamme rukouksin. Mia

mia ja tapsa

IN ENGLISH:

I should write more often than once a month. So many fun things happen and get forgotten before I get them written and  to the internet. I write these blogs also for myself as a sort of an electronic diary. As you have noticed, I attach a lot of photos here as well. Memories are best stored in pictures and I know they are more important than my texts for many.

So the August news.

An answer to my prayer fell from Heaven and gave me a reason for tremendous gratitude right after my return from Finland. Pirjo Pedersen of Rest Home grabbed me by the arm and said that she wants to speak about their music mission. I instantly realized that this was blessing for us and them. The mission is called Freedom Reigns and was born from a vision of Bob Mishaney, a worship leader and a musician, and is brought to us by his group, Bob Mishaney & Friends who are all highly talented musicians!

The next Freedom Reigns Nights will be held at our church on September 14 and 28 starting at 7:00 PM.

A gift called Marianne also fell from Heaven to the midst of us. She is a young lady from Jyväskylä who has spent parts of her vacations here in Florida from her early years. Raija Sipinen, Marianne’s grandma, is the powerpack of our entire congregation both in Finland as well as here in Florida. Raija’s esteemed catering service had its 40th anniversary in Jyväskylä in July. It was really great to get Marianne from Finland to spend her holiday ”resting” with us after the anniversary hullabaloo. Marianne was dragged around from Rest Home to the church and she gladly served everywhere with a big heart. We were happy and grateful to enjoy from her singing, conversation, listening and cooking skills here. We look forward to Marianne’s return, with her family, here again for Christmas.

Then about the meatballs. At the end of August last year, inspired by the 100th Anniversary of Finnish Independence, we celebrated Finnish Your Lunch meatball lunch at our church. It was such a fun event that we decided to make it a tradition.

This year we had a little fewer people eating meatballs than last year, but the atmosphere just as good and especially warm. Even otherwise, we have had many really cozy and blessed Sunday mornings at the church while having the service in Fellowship Hall. We will continue to have the services in that same hall, but in October we will move over to the church sanctuary. Also, the service times will change, so that the Finnish service will begin at 10:00 AM and the English one at 11:30AM. Please, find a photo compilation of some of the wonderful moments at the church in August.

It has been pretty busy on my home front as well. Elsa returned to Florida on August 12 after some harrowing turns in her flight schedule and routing. Before I get any further, let me assure you that Elsa is a seasoned traveller and has crossed the Atlantic a couple of times on her own already. This time was different.

Canceled and late flights made her change her routing to Florida from Stockholm to Lisbon. When the Helsinki-Lisbon flight was delayed, she also missed the Lisbon-Miami flight. The airline, whose name I do not mention, wrote Elsa new tickets via Rio de Janeiro to Miami!!! This meant an increase of 12 hours to her travel time. The tired girl cried over the phone telling us that the airline staff had informed her that there are no seats on the next day Miami flight. That is when alarm bells started to ring with us, the parents. They started to ring particularly loud when Tapani was asked by a Lisbon airport official to grant a permission to allow Elsa, 17 years old, to proceed through the passport control to the gate area. This is enough, we thought. Luckily the girl was still able to follow our advice and go and find a helpful staff member at an airline transfer desk. When she heard that Elsa was a minor and about to fly to Rio, things started to happen. Minors are not permitted to leave Rio on their own without proper documentation. The airline was about to send Elsa to a country which does not allow minors to exit there.

Well, all of a sudden a seat was found for Elsa on the next day direct flight to Miami and she was escorted to an airport hotel for dinner and overnight accommodation. Understandably, our family will not fly on this airline any more. Our family would, even for climate saving reasons, prefer to travel across the Atlantic by sea or by telepathic means.

Home again, Elsa was happy to meet her local friends. Mom was also extra happy since Elsa’ special local friend is an avid fisherman and when lobster season was on. A fresh lobster, just taken out of the ocean, is a rare delicacy!

Elsa and I were confronted with the challenge of a move to a new apartment right after her return. It was made ever more challenging, since our boys were in Finland. This was the 14th move in my life, the seventh in Elsa’s and the first one undertaken by the girls alone. We gave up an extra bedroom, occupied by Tuomas (who now stayed in Finland) before and moved from a three-bedroom home to a two-bedroom one. This meant considerable savings in rent. All guest still are welcome, as there is ample space, including on the floor.

My heart is full of gratitude. Tapani and Tessu made it here without delays and unwelcome surprises and life is finding its pattern in our new home. I still feel some anxiety over Tuomas’ move to his first own rental apartment in a couple of weeks in Finland. This little concern, together with a few similar ones, only gives me a reason to be grateful. There is excitement and gratitude in the air and small and big miracles by our Lord occur daily. Let us walk with our eyes and hearts open in order not to miss them.

Until October, at the latest, with prayers,

Mia

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s