Palmujen havinasta honkien huminaan / From Swishing of Palm Leaves To Humming of Pines…

PLEASE SCROLL DOWN FOR ENGLISH…

Istun mökin sängyllä ja kirjoitan. Tessu tuhisee viereisellä sängyllä, taustalla kuuluvat YLE:n aamu-uutiset. Lomaa takana yli kymmenen päivää ja vielä toinen mokoma edessä.

Hyvin mielin, vaikka vähän kiireellä lähdin kirkolta juhannussunnuntaina. Lähtöaamuun mahtui kaksi kaunista messua ja Katrin ja Anjan emännöimät kirkkokahvit monine herkkuineen. Suomalaisen palveluksen musiikista oli Mika-kanttorin lisäksi vastaamassa kolme taitavaa hanuristia, Merja Hulkkonen, Paavo Kukkaro , Gunnar Penttinen ja viulisti Pirjo Pedersen.

Seurakuntaneuvostomme jäsen, Matti Mecklin toimi meille lukijana ja esilaulajana. Matti oli pikavisiitillä Suomesta ja ehti lyhyen oleskelunsa aikana palvelemaan seurakuntaa niin kirkolla kuin Lepokodillakin.

Englanninkielisen Kappeli-kuoromme aktivistit, Susanna ja Robert Morgan olivat löytäneet Finlandia-hymniin sovitetun englanninkielisen hengellisen laulun, jonka kuoro esitti kirkkokahvien aikana. Tämän juhlavimpiin tunnelmiin ei olisi työrupeamani voinut päättyä!

Englanninkielinen messu loppui puolilta päivin ja siitten kiirehdin kotiin, josta matka jatkui valtavan matkalaukun kera Uber-kyydillä juna-asemalle.  Itse en ole montaa kertaa aiemmin Uber-palvelua käyttänyt, mutta tyttäremme tuli ajettua sillä usein viime vuoden aikana. Kyytini saapui paikalle neljässä minuutissa. Sain puhelimeeni kuvan autosta ja kuljettajasta sekä tiedon siitä, kuinka kauan kuljettaja oli toiminut Uber-kuskina ja kuinka monta ajoa hänellä oli takana. Tämän lisäksi saatoin puhelimestani seurata kuskin etenemistä kartalla kohti kotioveani. Seitsemän kilometrin kyyti juna-asemalle maksoi hieman yli seitsemän taalaa. Hyvää ja kohtuuhintaista palvelua, sanon minä.

Sadan kilometrin junamatka suoraan Miamin lentokentälle puolestaan maksoi viisi dollaria. Ei voi tästäkään hinnasta valittaa. Lentojen hinnat ovat sitten oma lukunsa. Toivoisi, että osa korkeasta lentolipun hinnasta olisi ilmastoveroa, sen verran valtavan lisän omaan hiilijalanjälkeeni mannerten välinen lento taas lisää.

2022157459miami-international-airport_nursing-mothers-room

Toukokuun lopussa tuli kuluneeksi kaksikymmentä vuotta siitä, kun sanoimme Tapanin kanssa toisillemme tahdon. Kesäkuun alussa vietin toista merkityksellistä vuosipäivää. Silloinkin sanoin tahdon ja silloinkin oli kyseessä sitoutuminen rakkaudelliseen palvelutyöhön. 😊 Joka päivä saa molemmissa toimissa todeta olevansa vajavainen ja tarvitsevansa Jumalan armoa ja rakkautta. Onneksi sitä riittää.

Nyt eletään heinäkuun alkua. Hieman sateiset säät eivät minua haittaa. Keuhkot kiittävät WHO:n tutkimuksen mukaan maailman puhtaimmasta ilmasta  jossa pääkin tuulettuu mukavasti.  Meidän nuoret kerkesivät  mökille muutamaksi päiväksi omilta kesätöiltään. Molemmat suostuvat metsälenkille vanhempien kanssa kun Tessua käyttää tekosyynä. Mukavaa oli, pidempäänkin olisivat saaneet olla.

Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän tarvitsee omaa aikaa ja aikataulujen väljyyttä. Silti lomaan on mahtunut merkityksellisiä tapaamisia. Käväisin alkuviikosta Iitin puolella tervehtimässä ystävääni Tuulaa, joka on pitkän linjan kristillisen nuorisotyön ammattilainen ja jolta jatkuvasti opin uutta. Samalla reissulla pistäydyin tyttären kummitädin mökillä, josta upea järvimaisema alla.

Tapsan kanssa kävimme Vuolenkosken kesätorilla sekä syömässä herkullisen illallisen Elsan toisien kummivanhempien luona.

Vielä on loman aikana edessä tärkeitä perhe- ja ystävätapaamisia Helsingissä. Toivon myös  tapaavani joitain kollegoja päiväreissullani Himoksen New Wine-festivaaleille perjantaina 13.7.

Nautitaan kesästä. Ollaan kiitollisia puhtaasta ilmasta, luonnosta, lapsista, ystävistä!

Seuraavat blogiterveiset tulevatkin sitten taas Etelä-Floridasta.

Siunaavin ajatuksin,

Mia

 

From Swishing of Palm Leaves To Humming of Pines...

I am sitting on our summer cabin bed and typing this. Tessu is puffing on a bed next to me, the YLE morning news are providing background noise. I have ten days of my summer holiday behind me and another ten ahead of me. My mind is relaxed, even though my departure from the church on Sunday was a hurried one. The departure morning included two beautiful services as well as a coffee hour with many delicacies hosted by Katri and Anja. The music for the Finnish service was provided, in addition to Cantor Mika, by three skillful accordionists Merja Hulkkonen, Paavo Kukkaro, Gunnar Penttinen and Pirjo Pedersen, a wonderful violinist.

Matti Mecklin, a member of our Church Council, acted as the reader and song leader for us. Matti was paying a quick visit from Finland and managed to serve both the congregation and Rest Home during his stay.

Susanna and Robert Morgan, both members of our English Chapel choir, had found an English spiritual song arranged to Finlandia Hymn which the choir performed during the coffee. I could not have finished my work session better!

The English service was over around noon and I then rushed home and continued to the train station on Uber with a huge suitcase. I have not personally used Uber many times earlier, but our daughter Elsa hade many rides during the last year. My ride arrived in four minutes. I received in my smart phone pictures of the driver and his car as well as information on how long he had beeen driving for Uber and how many rides he had given. Furthermore, I was able to monitor his moving towards our home on my phone. The four-mile ride cost me a little over seven dollars. Good and moderately priced service, I would say.

The sixty-mile train ride straight to Miami Airport cost me five dollars. Cannot complain about price that either. Airfares are in a different category, of course. One would hope that a part of the high fare would be climate tax, my additional carbon footprint on a transcontinental flight  being so huge.
The end of May marked 20 years from our wedding wows with Tapani. The beginning of June, on the other hand, was an anniversary of another special day. Then I also said ”I will with the help of God” and this time also committed myself to a service of love.  Each day I find myself being imperfect in both capacities and in need of God’s mercy and love. Fortunately, there is no end to it.

We are now living the beginning of July. The somewhat rainy weather does not bother me. My lungs, and even my head being ventilated, are grateful for the purest air in the world, according to the WHO.

Our kids were able to take a few days off their summer work and joined us at our cottage. Both of them are willing to go on a hike in the woods with their parents, as long as Tessu is used as an excuse. It was fun, they could have stayed even longer.

The older one gets, the more one needs one’s own time and flexibility in schedules. Still, I have had meaningful encounters during my vacation. Early this week, I paid a visit to my friend Tuula in Iitti. On the same trip, I visited our daughter’s godmother, whose cottage has a gorgeous lake view . Yesterday, Tapsa and I had a great dinner at Elsa’s other godparents’ country place in Vuolenkoski.

I still look forward to meeting important family members and friends in Helsinki. I also hope to meet with some dear colleagues during my visit to Himos New Wine Festival on Friday, July 13.

Let us enjoy summer! Let’s be grateful for pure air, nature, children, friends!

My next greetings will reach you again from South Florida.

 

With many blessings,

 

Mia

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s