In early August – Elokuun alkua (selaa alaspäin suomenkieliseen tekstiin)

FullSizeRender (8)

The return from my vacation, during which I managed to catch a cold, back here to a warm weather and work was pleasant. I realized I do enjoy the hot and humid climate – especially before nine in the morning and again after dusk. During the day, my mind then awakens to gratitude for a working air conditioning at home, in the car and at the church.

Unfortunately we have had a lot of problems with the air conditioning at the church, due to the accident in the spring when a car collided into the church wall breaking piping and the AC equipment. The week before last we had to move our mass from the sanctuary to our fellowship hall and still we were sweating. The Puerto Rican congregation renting our church has even had their evening event held outdoors when it has been hotter inside the church than outside. But no event has been cancelled and faithful parishioners have assembled to pray and to hear the Word throughout the hot summer.


It really has been great to have visitors from Finland to our church events during the summer. The wonderful Stenroos family delighted us with their presence last Sunday and the Sunday before that. You can find below a picture of Ellen who was tasked with reading the Scripture with his father Ville. The Mäenpää family from Jyväskylä spends a whole month here and we get to enjoy their daughter Marianne’s beautiful singing at several church events. Lauri Kanervikkoaho, the leading soloist of our church, has got his voice back, and we had tears in our eyes listening to Lauri when he sang the ever-so-beautiful “Olen kuullut on kaupunki tuolla” to commemorate Eero Suni, a church friend who recently passed away.

Ellen 2

Unlike in Finland, all church groups and regular meetings continue also during the summer holiday months. I am particularly happy about the English language prayer and Bible group which started in the spring. The last two meetings have been devoted to studying the Lord’s prayer and next we are going over to “Praying With Luther” theme which will last the entire fall.

FullSizeRender (21)

It is always as wonderful to visit the Rest Home and I always feel so warmly welcomed there. Recently, I have been enjoying birthday coffees and been able to give more than the normal number of Holy Communions with Marja-Liisa Palonen.

siiri ja mia

marjaliisa

My work gives great pleasure, but so do my days off! Elsa brought from Finland my own golf clubs, which however had no effect on my level of play. Luckily my golf partners are always as wonderful. Esko and Merja Hulkkonen are a wonderful couple who took me under their wings already a year and a half ago when I came over to familiarize myself with the Church.

If a friend has a huge mango tree in her garden, it is worth driving a whole three hours to help out in harvesting it. Picking up mangos in Cape Coral with Seija Johnson was great fun and good exercise. We now have organic self-picked mango in our freezer to sweeten spinach-kale smoothies for several months. 🙂


Elsa returned from her long vacation in Finland at the end of last month for her cheerleading camp. We are now expecting our boys to to get here at the end of August and then our entire family will be together again. Tuomas will return to Finland after Christmas.

elsa ja pompoms

At the end of September we will finally be able to move into a more permanent rental apartment, in other words to a real local home of ours. People here generally are averse to rental living, which is not surprising considering the high rent levels. For us renting makes sense, since the composition of our family will change during the next few years. For now, we will stay in the southern Delray Beach area because of Elsa’s school. Another key criteria was to find a home within a five-minute drive from the beach, as my early morning walks by the ocean are so crucial to my wellbeing. I have a feeling that in the near future I will be joined by our four-legged family member and by a certain “packleader”. 🙂


With blessings,

Pastor Mia

 

ELOKUUN ALKUA……

fullsizerender-8.jpg

Paluu flunssaiselta lomalta takaisin tänne lämpimään ja työn ääreen oli mukavaa. Huomaan jopa nauttivani kostean kuumasta ilmasta – varsinkin ennen aamu yhdeksää ja taas pimeän tultua. Päivittäin mieli herää kiittämään toimivasta ilmastoinnista kotona, autossa ja kirkolla.

Meillä on valitettavasti ollut kirkolla melko lailla ilmastoinnin kanssa ongelmia johtuen keväällä sattuneesta onettomuudesta, jossa kirkon seinään kolaroinut auto vahingoitti putkistoa ja AC-laitteita. Toissa viikolla jouduimme siirtämään kirkkosaliin suunnitellun messun seurakuntasaliin ja sielläkin tuli hiki. Kirkkoa vuokraava puertoricolainen seurakunta on jopa pitänyt iltatilaisuuksiaan taivasalla, kun kirkon sisällä on ollut kuumempaa kuin ulkona. Mutta mitään tilaisuutta ei ole jätetty pitämättä ja uskolliset seurakuntalaiset ovat kokoontunut yhdessä rukoilemaan ja kuulemaan sanaa läpi koko kuuman kesän.


On ollut todella hienoa saada vierailijoita Suomesta seurakuntamme tilaisuuksiin nyt kesän aikana. Viime ja edellisenä sunnuntaina ihastuttava Stenroosin perhe ilahdutti meitä läsnäolollaan. Alla kuva Ellenistä, joka toimi isänsä, Villen, kanssa myös lukutehtävissä. Mäenpään perhe Jyväskylästä on täällä koko kuukauden ja pääsemme nauttimaan perheen tyttären Mariannen kauniista lauluäänestä useissa seurakunnan tilaisuuksissa. Lauri Kanervikkoaho, seurakuntamme luottosolisti, on myös saanut äänensä takaisin, ja kyynel silmässä sunnuntaina kuuntelimme, kun Lauri lauloi äskettäin pois nukkuneen seurakunnan ystävän Eero Sunin muistoksi iki-ihanan Olen kuullut on kaupunki tuolla-kappaleen.

Ellen 2
Täällä, toisin kuin Suomessa, kaikki piirit ja säännöllinen kokoustoiminta jatkuvat myös lomakuukausina. Erityisen iloinen olen keväällä aloitetusta englanninkielisestä rukous- ja raamattupiiristä. Kaksi viimeistä kertaa on mennyt Isä meidän-rukousta pohtiessa ja seuraavaksi siirrymme koko syksyn kestävään ”Rukoilen Lutherin kanssa” – teemaan.

FullSizeRender (21)

Lepokodilla on aina yhtä ihana käydä ja siellä saan tuntea itseni niin lämpimästi tervetulleeksi. Viime aikoina olen taas juonut kakkukahveja syntymäpäiväsankareiden kunniaksi ja saanut pitää asukkaille normaalia useampia ehtoollishartauksia yhdessä Marja-Liisan Palosen kanssa.


Työnteko tuo minulle suurta iloa, mutta niin tuovat vapaapäivätkin!Elsa toi Suomesta tullessaan omat golfmailani, joiden saanti ei kyllä valitettavasti millään tavalla vaikuttanut golfinpeluuni tasoon. Onneksi peliseura on aina yhtä erinomaista. Esko ja Merja Hulkkonen ovat ihana pariskunta, joka otti minut siipiensä suojaan jo yli puolitoista vuotta sitten käydessäni täällä vasta tutustumassa seurakuntaan.

Jos ystävällä kasvaa valtava mangopuu puutarhassa, niin kannattaa ajaa vaikka kolmisen tuntia sadonkorjuuapuun. Mangonpoiminta Cape Coralissa Seija Johnsonin luona oli suurta hupia ja hyötyliikuntaa. Nyt on pakasteessamme luomuviljeltyä, itsepoimittua mangoa pinaatti-kaali-smoothien makeuttajaksi useammaksi kuukaudeksi.

Elsa palasi pitkältä Suomen lomaltaan tänne viime kuun lopulla cheerleading-leiriä varten. Nyt odottelemme vielä perheen poikien tänne tuloa kuun vaihteessa ja sitten onkin koko perhe yhdessä täällä koko syksyn. Tuomas palaa sitten taas Suomeen joulun jälkeen.

elsa ja pompoms
Pääsemme syyskuun lopulla vihdoin muuttamaan pitkäaikaisempaan vuokra-asuntoon ts. täkäläiseen omaan kotiin. Täällä vuokralla asumista karsastetaan, mikä ei ole ihme, sillä vuokra-asunnot ovat hintavia. Meille se on tällä hetkellä järkevä vaihtoehto, koska perheemme kokoonpano täällä tulee lähivuosina vaihtelemaan. Nyt pysymme toistaiseksi Delray Beachin eteläosassa Elsan koulun takia. Toinen tärkeä kriteeri oli löytää asunto viiden minuutin ajomatkan päästä rannasta, sillä joka aamuiset kävelylenkit rannalla ovat minulle suorainen elinehto. Luulenpa, että jatkossa saan aamulenkki- ja uintiseuraa myös nelijalkaisesta perheenjäsenestämme sekä tietty ”laumanjohtajasta.”


Tästäkin aamusta kiitollisena voin hyräillä virttä 543: ”Suo ettei aamurukous sammuisi huulilleni. Lahjoita mielen puhtaus ohjaamaan askeleni. Tee minut tunnolliseksi hoitamaan päivän toimeni, siunaus niihin anna.”

Siunausta elokuulle toivotellen,

Mia

 

 

 

 

 

 

 

Melkein lomalla….

riparikuva1

PLEASE SCROLL DOWN FOR ENGLISH 😘. 

Aloittelen tätä blogikirjoitusta lentokentällä 2.7. odottessani lentoa Lontoon kautta Helsinkiin. Tunnelmani ovat hyvät, ehkä vähän uupuneet. Takanani on kaksi aina yhtä mukavaa aamujumalanpalvelusta ja yksi koskettava vihkiminen Jupiterin rannalla. Se, että saa olla mukana häissä, on aina suuri kunnia ja ilo!  Tänään toisilleen sanoivat “tahdon” komea sulhanen, Markus Kivelä ja hänen upea morsiamensa, Veronica Karas.  Onnea ja siunausta heille edelleen!  Häistä kirehdin viemään auton pois ja otin taksin juna-asemalle. Elämäni ensimmäinen Uber-kyyti oli hyvä kokemus. Yhdistetty taksi-junamatkani Delray Beachin vuokrakodista Miamin lentokentälle (53 mailia eli 85 km) maksoi yhteensä 13 dollaria!

 

Edellisenä viikonloppuna vietimme juhannusta. Oma viikonloppuni meni suurilta osin töiden parissa. Lauantaina ajelin Floridan soiden halki kulkevaa Alligator Alley –nimistä moottoritietä länsirannikolle Meksikonlahden puolelle. Ensimmäisen pysähdykseni tein Naples-nimisessä pittoreskissa rannikkokaupungissa. Pysähdys ei ollut mikä tahansa auton tankkaus, vaan aivan ihanan suomalaispariskunnan, Marika ja Tomi Mäen vihkiminen avioliittoon! (Vihkikuva: Nea Ristolainen)

Interstate 75 and "Alligator Alley" in the Florida Everglades

Interstate 75 and “Alligator Alley” in the Florida Everglades — Image by © Royalty-Free/Corbis

IMG_4654

Sieltä jatkoin pikapikaa hieman pohjoisemmaksi, Cape Coraliin, hakemaan D.C.:n aikaisen Seija-ystäväni kyytiin. Yhdessä jatkoimme matkaa takaisin itärannikon puolelle. Ajoa päivälle kertyi reilut 350 mailia. Harmiksemme emme Seijan kanssa ehtineet Lake Worthin suomalaisyhteisön juhannuskokoille, mutta sain kirkossa seuraavana aamuna kuulla useamman seurakuntalaisen kokemuksia juhlasta.

 

Kesäkuun lopulle mahtui Seijan tapaamisen lisäksi monia muitakin merkittäviä kohtaamisia ja kokouksia. On hienoa huomata, että paikalta löytyy ihmisiä, jotka haluavat aktiivisesti olla mukana kehittämässä seurakunnan ja suomalaisyhteisön toimintaa aidosti yhä rakastavampaan ja yhteisöllisempään suuntaan. Kirkolla on lisäksi käynyt viime viikkoina  vierailijoita ympäri Floridaa, mikä on aina suuri ilo!

 

Toivon myös, että syksyllä alkavaan englanninkieliseen rippikouluun löytyy osallistujia ja saamme ensi vuoden aikana lisättyä yhteistyötä suomalais-amerikkalaisen lepokodin kanssa. Paljon on pelloilla työtä ja työntekijöitä tarvitaan. 😊

 

Iltapäivällä 3.7. Finnairin lento Lontoosta laskeutui ajallaan Helsinkiin. On muuten ollut Floridan suomalaisille ja tietty turisteillekin aikamoinen riesa, kun Finnair päätyi lakkauttamaan suorat lennot Miamiin touko-lokakuuksi. Monien matkat, kuten omanikin, pidentyivät 4-8 tunnilla ja matkatavaroita on joutunut odottamaan useita päiviä matkan jäljiltä. Näin ei kuitenkaan käynyt itselleni, sillä olin liikenteessä pelkän käsimatkatavaran kanssa.

 

Sanomattakin selvää, että perhettä oli ihanaa nähdä! Tuomasta ja Tessua en ollut nähnyt sitten maaliskuun. Ilmeisesti tästä normaalia pidemmästä erosta johtuen sain Tuomaksen pyytämään kesätöistä vapaata niin, että pääsi lähtemään meidän muiden kanssa seuraavana aamuna Vierumäen mökille.

 

Tapani poti koko mökkiviikon kesäflunssaa, joka vihdoin tarttui minuunkin, joten suunnitellut golfit ystävien ja sukulaisten kanssa jäivät väliin, moikata heitä kuitenkin kerkesimme. Eikä flunssa onneksi estänyt syömästä hyvin. Odotusti paistetut tuoreet muikut olivat parasta herkkua. 😋

 

Nyt olemme jälleen kotona Munkkivuoressa. Toiveikkaana odotan flunssan selättyvän ennen ylihuomiselle kaavailtua perinteistä Suomenlinnan kesäteatteri-iltaa. Muutoinkin viikko on buukattu täyteen ohjelmaa, tapaamisia ja hoidettavia asioita Helsingissä, minkä lisäksi toivon pääseväni perjantaina pyörähtämään New Wine-festivaaleilla Himoksella. Saas nähdä kuinka käy! Joka tapauksessa, seuraavan kerran kohdataan täällä taas Floridasta käsin!

 

Sinulle toivottelen sopivan lämpimiä lomasäitä ja Taivaan Isän siunausta!

Mia-pastori

 

Almost on vacation…

I am beginning this blog while waiting for my flight via London to Helsinki on July 2. My feelings are good, maybe a bit weary. Behind me, I have two good morning services and one touching beach wedding in Jupiter with a handsome groom Markus Kivisto and his beautiful bride Veronica Karas.  From there I hurriedly drove my car home and took a taxi to the railway station. The first Uber ride of my life was a positive experience. The combined cost of my taxi and train travel from our rental home in Delray Beach to Miami Airport (53 miles or 85km) was 13 dollars!

 

We celebrated Midsummer during the weekend a week before my departure. My weekend was devoted mostly to work. On Saturday, I drove along Alligator Alley to the Gulf coast.  My first stop was in pittoresque Naples. I did not stop just to fill my tank though, but to marry a wonderful Finnish couple, Tomi and Marika Mäki. (Picture taken by Nea Ristolainen).

IMG_4654

From Naples I quickly continued a bit further north to Cape Coral to pick up Seija, my old friend from D.C. We together then drove back to the east coast. My total mileage for the day was over 350. We were sorry to be too late for the Midsummer bonfires of the Lake Worth Finnish community, but I was able to share many of our parishioners experiences of the festivities next morning at the church.

 

Besides my rendez-vous with Seija, I had many other meaningful encounters and meetings in late June. It is gratifying to notice that we have many locals who want  to be actively involved in developing our church and the Finnish community genuinely towards an ever-more loving and communal direction!

 

My Finnair flight from London landed on schedule in Helsinki in the afternoon of July 3. The cancellation of direct flights between May and October by Finnair has been quite an annoyance to many Finns in Florida as well as to tourists, of course. For many, myself included, this has meant 4-8 hours longer travel times and waiting for delayed baggage for several days. The latter did not happen in my case though, as I was travelling with hand-baggage only.

 

It goes without saying that it was wonderful to see my family again! I had not seen Tuomas nor Tessu since March. With this in mind, I managed to convince Tuomas to request days off from his summer job, so that he was able to join the rest of us in our drive to our cottage in Vierumäki the next morning.

 

Tapani suffered the entire week at the cottage from a summer cold which eventually caught me as well, so that our planned golf rounds with friends and relatives had to be skipped. Despite of missed golf we could still get together to toast to the summer.  And the cold did not keep us from eating well. Fried fresh vendace was expectedly the ultimate delicacy. 😋

 

Now we are back home in Munkkivuori. I am hopeful that we get over our cold by Wednesday, our traditional Suomenlinna summer theater day. On the whole, this week is laden with program, meetings and errands to run in Helsinki. Additionally, I hope to be able to visit the New Wine Festival in Himos on Friday. We’ll see if it works out! Anyways I’ll be back here next time from Florida again.

FullSizeRender (1)

Till then, may your life be filled with joy and peace!

Pastor Mia

Juhannuksen alla – Towards Midsummer Weekend

IMG_0630

(Please scroll down for English)

Kesäkuu on ollut vaihtelevien säiden aikaa. Viime yönä pystyin poikkeukselliseti nukkumaan ikkuna auki ja pelkkä kattotuuletin päällä. Nytkin tuulee mukavasti, on pilvistä ja välillä satelee. Tosin kosteusprosentti on myös korkea. Lupaavat  korkeapainetta myöhemmin tällä viikolla. Sitä samaa toivon Suomeenkin!

19222947_1541694782536819_834013646131377996_o

Kohta minulla tulee kolme kuukautta täyteen Floridassa. Työ on ollut mielenkiintoista ja seurakuntalaiset ovat käyneet rakkaiksi. Seurakuntamme, monen muun paikallisen seurakunnan tavoin, elää muutosaikaa. Meidän on etsittävä uusia tapoja tavoittaa ja palvella hajallaan asuvia suomalais-amerikkalaisia ja heidän jälkeläisiään. Uudet avaukset vaativat avaran mielen ja innon lisäksi, voimia, kärsivällisyyttä ja tervettä harkintaa. Noita kolmea jälkimmäistä itselleni rukoilen. 😊

FullSizeRender_1 (2)Mia ja lapset

Menneinä viikkoina olen taas saanut kokea suurta iloa sekä pienten että isojen kanssa. Opetustuokiot leikkikoululla ovat aina yhtä riemukkaita, mutta yhtä lailla  elähdyttävää minulle on viettää aikaa Lepokodin asukkaiden kanssa. Uskollinen seurakuntalaisemme, alkujaan vanha suomenlinnalainen, Marja-Liisa Palonen, on tehnyt valtavan upeaa vapaaehtoistyötä kodilla jo vuosia. Olen nauttinut olla mukana Marja-Liisan johtamassa raamattupiireissä siellä. Joka kerta oppii erilaisia asioita elämästä, josta piiriläisillä todella voi sanoa olevan kokemusta.

FullSizeRender (3)

Olemme täällä Atlantin toisella puolella seuranneet ylpeänä ja innolla Pohjois-Amerikan Suomi-kuoron kiertuetta kesäisessä koti-Suomessa. Kuulijoita on kuorolla riittänyt ja sen vierailu on monella paikkakunnalla lisännyt tietoutta Amerikan suomalaisista. Alla kuva kuoron ”Florida-teamista”, johon kuuluvat seurakuntalaisemme: Hans Nyholm, Mirja Silvan, Lauri Kanervikkoaho, Sirkka Mecklin, Merja Hulkkonen ja Matti Mecklin. Kuorossa laulaa myös kahtena viimeisenä talvikautena seurakuntaamme palvellut konkaripappi Kanadasta, Jukka Joensuu.

Florida tiimiKaikki, parempi

Merja-vaimon ollessa Suomi-kiertueella, miehensä Esko, on vienyt pastoria tämän vapaapäivinä tuulettumaan golf-kentälle. Golfaaminen yhdessä Eskon ja Merjan pojan, Mikan, kanssa on ollut rentoa ja mukavaa vaihtelua itselleni. Golf-auton käyttö on lähtökohtaisesti ollut vieras ajatus itselleni, mutta se on monilla kentillä täällä pakollista ja järkevääkin näissä helteissä. Myönnettävä on, että kurvailu kevytrakenteisella kärryllä pitkin kumpuilevaa maasto on myös hauskaa!

Suomessa eletään juhannuksen odotuksessa. Minä odotan myös ensi viikonloppua. Tarjolla on lauantaina paikalliset suomalaisten järjestämät juhannusjuhlat kokkoineen ja tietysti sunnuntaina hieno juhannusmessu omassa kirkossa. Erityisen ihanaa on, että hyvä ystävä D.C.:sta pääsee tänne viikonlopuksi.

Perhetilanne Suomessa on muuttunut syksyn osalta ja nyt näyttää siltä, että elokuinen lomani Suomeen siirtyykin jo heinäkuulle. Näitä onkin jo kova ikävä!

essu ja t

Tässä kuulumiset tällä kertaa. Missä oletkin, minne menetkin, siunatkoon tämä sana sinua:

”Iloiten saatte lähteä matkaan, ja onnellisesti te pääsette perille. Vuoret ja kukkulat riemuitsevat teidän edessänne, ja kaikki metsän puut taputtavat käsiään.” (Jes. 55:12).

Mia-pastori

 

IMG_0630

Towards Midsummer Weekend

June has been a month of variable weather so far. Last night was exceptional in the sense that I could sleep with an open window and with just the fan on. There is a nice breeze now, it’s cloudy with occasional showers, while the humidity is high. A high pressure is in the forecast later this week. That is what I wish for Finland as well!

19222947_1541694782536819_834013646131377996_o

Soon I will have been three months in Florida. My work here has been interesting and my parishioners have become very dear to me. Our church, like so many other local churches, is undergoing change. We need to find new ways to reach and serve Finnish Americans and their descendants who are geographically so dispersed. New openings require besides an open mind and enthusiasm, strength, patience and common sense. I pray for the last three ones for myself. 😊

FullSizeRender_1 (2)

I have again been privileged to experience great joy with both the young and the old during the past few weeks. The teaching sessions at the Preschool with our Music Director Mika are always fun, but similarly it is always is uplifting to spend time with the residents of Lepokoti. Our faithful parishioner, originally from Suomenlinna, Marja-Liisa Palonen has done tremendous volunteer work at Lepokoti already for years. It has been wonderful to attend Marja-Liisa’s Bible study groups there. Each time I learn various things from life, things in which the group members truly have experience in.

FullSizeRender (3)

 

We on this side of the Atlantic have followed the summer tour of the North American Choir in Finland with pride and excitement. There has been good attendance and the choir has been spreading knowledge about Finnish Americans in many locations. Below you will find a picture of the “Florida Team” of the choir, with Hans Nyholm, Mirja Silvan, Lauri Kanervikkoaho, Sirkka Mecklin, Merja Hulkkonen and Matti Mecklin. Also Jukka Joensuu, our veteran pastor of the past two winters from Canada, sings in the choir.

Florida tiimiKaikki, parempi

While Merja has been on the tour in Finland, her husband Esko has taken this pastor on her days off to a golf course. Playing golf with Esko and their son Mika has been a relaxing and welcome change for me. Using a golf car was inherently a strange idea personally, but it is compulsory on many courses here and it also makes sense in this heat. I have to admit that cruising in a hilly terrain is fun, too!

People in Finland are currently waiting for Midsummer to arrive. I am also looking forward to this weekend. It will offer us a Midsummer Fest with a bonfire on Saturday, organized by local Finns, and on Sunday we will, of course, have a fine mass at our church. It gives me a special pleasure to have a good old friend from D.C. attending.

Our family situation in Finland for the fall has changed and it now looks as if my vacation that was originally planned for August will be transferred to July. I really miss these guys!

essu ja t

This is it for now from the St. Andrew’s Congregation and their Pastor.

Wherever you are, wherever you are are heading to, may these words bless you:

“You will go out in joy and be led forth in peace;
the mountains and hills will burst into song before you,
and all the trees of the field will clap their hands.” (Isaiah 55:12).

Pastor Mia

 

Continue reading

Kesäsateiden keskeltä / On A Rainy Summer Day

linnut

(Please scroll down for English)

ANJA LAURILA, ahkera toimittaja-vapaaehtoisemme kerkesi vielä juuri ennen Suomeen lähtöään kirjoittamaan artikkelin Amerikan Uutiset-lehteen juhlastamme kahden viikon takaa. Anjalle ja kaikille muillekin kesänviettoon lähteineille toivotamme vilpoisaa ja siunattua kesää!

Artikkeli

Myös toimistopäällikkömme Hanna pakkasi laukkunsa ja suuntasi Marja-äitinsä kanssa hyvin ansaitulle pitkälle lomalle.  Pastorilla saattaa mennä sormi suuhun hoitaessaan toimistoa kesän ajan. Onneksi vielä paikalla ovat auttamassa Konkolan pariskunta, Mirjam ja John (kesk.) sekä Susanne ja Robert Morgan (oik.).

Seurakunta elää nyt kesällä kaikinpuolista hiljaiseloa, mikä ei kuitenkaan kovin paljon vaikuta omaan työviikkooni. Edelleen kokoustetaan eri toimikuntien ja valtuuston kanssa, vietetään molemminkielisiä jumalanpalveluksia kirkolla sekä hartaushetkiä lepokodilla. Pyrin edelleen viikottain tekemään kotikäyntejä ja raamattupiirit pyörivät myös läpi kesän. Syksyllä on tarkoitus aloittaa englanninkielinen  rippikoulu ja Valon ja ilon tapainen musiikillinen ja rento viikkomessu kerran kuussa, joten suunniteltavaakin riittää. Alla kuvia kotoisesta helluntain kahvihetkestä suomenkielisen ja englannikielisen messun välissä.

Olen pikkuhiljaa tutustumassa alueen muihin kirkkoihin ja seurakuntiin. Täällä Lake Worthissa toimii kolme suomalaista seurakuntaa. Lestadiolaiset pitävät säännöllisesti kokouksiaan täällä meidän kirkolla ja helluntalaisella Kotikirkolla on oma kirkkonsa vain muutaman kilomerin päässä. Toivon, että voimme jatkossa tehdä rakentavaa ja hyvää yhteistyötä molempien seurakuntien kanssa suomalais-amerikkalaisen yhteisön hyväksi. Minulla olikin jo hyvä tapaaminen Kotikirkon uuden pastorin, Marko Mesiäislehdon kanssa ja mahdolliset yhteistyökuviot ovat nyt työn alla. Vierailin helluntaina Markon kirkolla ja sain siellä tavata pastorin ihastuttavan Eveliina-vaimon lisäksi koko joukon mukavia uusia ihmisiä.

Marko ja Mia

Kirkon tiloissa toimiva leikkikoulu vietti kevään valmistujaisjuhlaa toukokuun lopussa. Teemaksi oli valittu kansainvälisyys, mikä sopiikin hyvin, sillä koulun oppilaiden perheet edustavat monia eri kansallisuuksia. Lapset lauloivat Mika-kanttorin johdolla viidellä eri kielellä! Kaikki syksyllä esikouluun siirtyvät saivat päästötodistuksen juhlavin menoin tilaisuuden päätteeksi. On todella etuoikeus saada olla mukana myös leikkikoulun toiminnassa.

Oma arkeni muuttui merkittävästi nyt kun Elsa palasi Suomeen kesäksi. Molempia lapsia, vaikka jo lähes aikuisia ovatkin, on kova ikävä. Ja olisihan se tietty ollut myös mukava viettää hääpäivää yhdessä Tapanin kanssa!☹  Onneksi Kuusamo-aikanani saimme jo harjoitella tätä perheen etäelämää ja olihan se tullut tutuksi jo Tapanin työvuosina.  Odotan kuitenkin kovasti sitä, että saamme perheenä olla ainakin muutaman kuukauden täällä yhdessä ensi syksynä.

Täältä alkaneen sadekauden keskeltä, toivottelen Suomeen lämpeneviä kesäkelejä ja kaikille yhtälailla Taivaan Isän lempeitä siunaussateita!

Mia-pastori

FullSizeRender_2

 

On a rainy summer day

Anja Laurila, our industrious reporter-volunteer found the time before her departure for Finland to write an article in the Amerikan Uutiset about our fest two weeks ago. I wish Arja and all the others who have gone to spend their summer in the north a fresh and blessed summer!

Artikkeli

Also Hanna, our office manager, packed her bags and was joined by her mother Marja for a well-deserved long vacation. Your Pastor might find herself occasionally confused in running the office during the summer.  😊 Fortunately, Mirjam and John Konkola (in the middle) as well as Susanne and Robert Morgan are there to help.

The congregation life has quieted down during the summer, which does not, however, affect my own work week a lot. We still keep having meetings in different committees and in the Council, we continue to have services in both languages at the church and devotions at Finnish-American Resthome. I still aim to make house calls weekly and our Bible groups continue through the summer. In the fall, we intend to start a confirmation school in English as well as a monthly relaxed  worship night at the Fellowship Hall, all of which requires proper planning. Below, you will find pictures from the coffee hour held between the English and Finnish masses at Pentecost.

FullSizeRender_4FullSizeRender_3 (2)FullSizeRender_2 (2)FullSizeRender_1 (3)debbien lapsetdebbie ja meija

I am gradually familiarizing myself with other churches and congregations in the area. There are three Finnish congregations active here in Lake Worth. The Laestadions have regular services here at our church and the Pentecostal Kotikirkko has its own church just a few miles from here. It is my wish that we in the future can have a constructive and good cooperation with both congregations for the benefit of the Finnish-American community. In that vein, I already had a good meeting with Mr. Marko Mesiäislehto, the new pastor of Kotikirkko, and new possible cooperative activities are now under planning. I visited his church on Sunday, met his lovely wife Eveliina and a number of other nice new people.

Marko ja Mia

The pre-school at the church had a graduation party at the end May. The theme was internationalism which suited the occasion well since there are so many nationalities represented among the families of the school. The children, led by our organist and pre-school music teacher, Mika, sang in five different languages! All the children transferring to kindergarten in the fall got a diploma with ceremonies at the end of the event. It really is a privilege to be involved with the pre-school.

lapset tulossa kirkkoon

Mika ja lapsett

 

My everyday life at home changed considerably upon Elsa’s return to Finland for the summer. I miss a lot both of my children, even if they are almost grown-ups. And it would have been naturally nice to celebrate our anniversary with Tapani! ☹️ Fortunately, we already got to practise living in this remote mode during my Kuusamo period as well as during Tapani’s work career. Nevertheless, I am really looking forward to having the entire family together here  at least for a couple of months during the fall.

From the midst of a rainy season here, I wish warmer summer temperatures to Finland  – and to all of us, I wish gentle rains of blessings and renewal from our Heavenly Father!

Pastor Mia

FullSizeRender_2

 

 

 

Tehtävään siunaaminen / My Installation

kysymykset

Bishop Marcus Lohrmann asking the installation questions.                    (Kuva: Timo Vainionpää)

(Please scroll down for the version in English)

Tehtävään siunaamistani vietettiin sunnuntaina. Kirkolla  elimme edellisen viikon ylimääräisen jännityksen vallassa erikoisesta syystä. Viikko sitten sunnuntaina rattijuoppo törmäsi vauhdilla kirkkorakennuksemme seinään hajottaen seinän sisällä kulkeneen vesiputken. Onneksi ei kuitenkaan tullut henkilövahinkoja! Onnettomuudesta johtuen olimme pari päivää ilman juoksevaa vettä ja ilmastointia, jota ei saatu täysin kuntoon, mikä valitettavsti selvisi meille sunnuntaina. Juhla kuitenkin vietettiin, tosin melko kuumissa tunnelmissa.

18493522_10154363716505780_1490471941_o.jpg

(Kuva: Hanna Kiuru)

Oli mukavaa viettää väliviikkoa saarnankirjoituksesta, vaikka viime blogissani kehuinkin siitä nauttivani. Tällä kertaa lauantai meni hellan ääressä toisessa lempipuuhassani, ruoanlaitossa. Tein lihatäytteisiä coulibiac-piiraita ja ruisleipiä sunnuntain juhlaa varten.

Installaation ja messun johti Florida-Bahaman synodin vt. piispa Marcus Lohrmann. Piispa piti todella hienon ja puhuttelvan saarnan, joka sai paljon kiitosta seurakuntalaisilta ja kosketti itseäni syvästi. Saarna oli pitkälti suoraa puhuttelua uudelle pastorille sekä seurakunnalle. Marcus-piispa painotti Kristuksen virvoittavaa rakkautta, jota pastorin tulee pystyä jakamaan myös hankalissa tilanteissa. Yhtälailla hän velvoitti seurakuntaa rakastamaan ja tukemaan pastoriaan tämän vaikeina aikoina. Sekä piispan saarnasta että koko olemuksesta huokui Pyhän Hengen läsnäolo, jossa oli hyvä tulla siunatuksi.

Seurakuntaneuvostomme puheenjohtaja Heather Scholnicoff esitti piispalle virallisen pyynön tehtävään asettamiselleni, minkä jälkeen läänirovasti  Ernest Tate (vas.) ja piispan assistentti Jaime Dupon lukivat otteita Raamatusta.

Molemmat kuoromme olivat messussa laulamassa ja heitä onkin pitkälti Mika-kanttorin lisäksi kiittäminen tilaisuuden juhlavuudesta. Saimme myös kuulla Susannen, Robertin ja Glennin muodostaman trion kauniin esityksen sekä Lauri Kanervikkoahon mahtavan soolon, Ole kiitetty, Herrani Jeesus. Kyyneleet tulivat silmiin sitä kuunnel-lessa.  Muutoinkin olin liikuttunut siitä, miten usea meidän harvoista paikalla olevista seurakuntalaisista ja suomalaisyhteisön jäsenistä oli jaksanut helteessä lähteä yhteiseen juhlaamme.

18641272_10213114428718576_2073089307_o

(Kuva: Heather Scholnicoff)

yleiskuva kirkosta

(Kuva: Timo Vainionpää)

Piskuinen ja tehokas äiti-tytär- keittiötiimimme (Hanna ja hänen Marja-äitinsä, Meija ja Meijan äiti Pirjo sekä Heather Debbie-äitinsä kanssa) onnistuivat yli kaikkien odotusten. Buffet-pöydät olivat ajoissa valmiit ja näyttivät  kauniilta. Ruoka sai kehuja ja kuumassa keittiössä pitkään työskennellyt joukko jaksoi vielä hymyillä ja halata tilaisuuden päätteeksi.  Sanat eivät riitä tätä joukkoa kyllin kiittämään!

Kunniakonsulimme Peter Makila piti kahvin ja kakun aikana hienon puheen kertoen siitä, kuinka me Tapanin kanssa saimme tavat hänet ja vaimonsa Arjan Suomessa kolme vuotta sitten. Tämä tapaaminen laittoi alulle prosessin, joka johti eiliseen tehtävään siunaamiseeni.

peterin ja arjan kanssa

(Kuva: Timo Vainiopää)

Nyt,  virallisesti tehtävään siunattuna, on hyvä jatkaa töitä täällä psalmin 101 sanoja toistellen: “Minä tahdon vaeltaa viisaasti, noudatta totuuden tietä. Tulethan tuekseni! Minä tahdon toimia vilpittömästi kaikessa, mikä valtaani kuuluu.” (Ps. 101: 2)

18581822_1516221088417522_6150274168534921853_n

Sydän täynnä kiitosta ja ihmetystä Taivaan Isän johdatuksesta – ja myös sinusta, ystäväni!

Mia-pastori

My Installation

ehtoollinen

Photo: Timo Vainiopää

My installation took place last Sunday. We lived through the week at the Church under some extra stress. On the previous Sunday a drunk driver had collided with the church wall, demolishing a water pipe inside the wall. Luckily there were no injuries involved. Due to the accident, we had to get by without running water and A/C for a couple of days. The latter was not fixed properly which we, unfortunately, found out the hard way on Sunday. We celebrated – but in really hot conditions.

18493522_10154363716505780_1490471941_o

(Kuva: Hanna Kiuru)

It was nice to have a week without the sermon preparation, even if I in my latest blog bragged that I enjoy it. This time I spent the Saturday in my other favorite activity, preparing food. I baked meat filled coulibiacs and Finnish rye bread for the Sunday installation.

The installation and the mass were conducted by our acting Bishop Marcus Lohrman from the Florida-Bahamas Synod. He gave a truly wonderful and impressive sermon which was well received and which touched me deeply. The sermon largely addressed me and the congregation in a direct way. Bishop Marcus underlined the refreshing love of Christ which a pastor must be capable of sharing even under difficult circumstances. Likewise he put the congregation under an obligation to love and support its pastor during her difficult times. Both the Bishop’s sermon and his whole being emanated the presence of the Holy Spirit under which I felt blessed to be installed.

Heather, Chair of the Council, extended on behalf of the congregation the official invitation to installation, after which Dean Ernest Tate and Jaime Dupon, the Bishop’s Assistant, read passages from the Bible.

Both of our choirs were present and sounded great together. We also got to listen to Susanne, Robert and Glenn perform two beautiful  hymns and Lauri Kanervikkoaho singing a solo “Sua kiitän, Herrani Jeesus” with his magnificent voice.  That brought tears to my eyes. Altogether, I was very touched by the fact that so many of the few parishioners still in town showed up in the sweltering heat.

18641272_10213114428718576_2073089307_o

(Kuva: Heather Scholnicoff)

yleiskuva kirkosta

(Kuva: Timo Vainiopää)

Our tiny kitchen committee of mothers and daughters  (Hanna, Meija and Heather with their wonderful mothers Marja, Pirjo and Debbie) exceeded all expectations. The buffet table looked really beautiful and the guests loved the delicacies. Even after having worked long hours after the event in the hot kitchen the ladies were able show smiling faces. There are not enough words to thank them!


Peter Makila, our Honorary Consul, delivered a great speech while coffee and cakes were served, recounting how Tapani and I got to meet him and Arja thee years ago in Finland. That meeting initiated a process that led to my installation.

peterin ja arjan kanssa

(Kuva: Timo Vainiopää)

Now, having been blessed, I feel good to continue my work here while constantly hoping to live up to these words of King David: “I will sing of your love and justice; to you, Lord, I will sing praise. I will be careful to lead a blameless life— when will you come to me? I will conduct the affairs of my house with a blameless heart.” (Ps. 101:1-2).

18581822_1516221088417522_6150274168534921853_n

Colleagues present:  Michael Breznen, Sidney Nelson, Richard Barbour, Marjorie Weiss, Maryanne Kehlenbach, Frank Wagner, Jaime Dubon (Asst. to the Bishop) and Dean Earnest Tate with me and Bishop Lohrmann in front.

With my heart filled with gratitude and amazement of the goodness of God, I’ll leave you now – till we meet again!

With blessings,

Pastor Mia

Tuulahdus toukokuulta/ Memories of May

IMG_0279

(Scroll down for the version in English)

Autonratti on tulikuuma, samoin sinne jääneen vesipullon vesi. Mittari näyttää +52 astetta. Sen siitä saa, kun jättää mustan auton kirkon parkkipaikalle työpäivän ajaksi. Toivottavasti tällä viikolla saan aikaiseksi hankittua foliosuojat auton ikkunoihin.

Työpaikalla on muutoin oikein mukavaa. Ilmastointi toimii ja minulla on ruhtinaallisen kokoinen työhuone, ruhtinaallisine kalusteineen. Ikkunoista näkyy kirkon viihtyisä sisäpiha, jonka kauniita istutuksia käyvät vapaaehtoiset hoitamassa ja kastelemassa.

Viimeistä kahta viikkoa ovat nousevista lämpötiloista huolimatta tahdittaneet normaalit messut ja jumalanpalvelukset, raamattu- ja rukouspiirit, muutama kotikäynti ja iloinen opetustuokio leikkikoululla. Saarnat, niiden kirjoitus ja itse saarnaaminen, ovat yksi lempipuuhistani pastorin monipuolisessa työssä. Vaikka rutiinia kertyy, niin edelleen joudun varaamaan lähes koko lauantain kahden saarnatekstin kirjoitusta ja viimeistelyä varten. Jatkossa toivon, että minulle jää myös aikaa käydä kuulemassa muiden pastoreiden saarnoja, nyt kuuntelen niitä lähinnä iltaisin netissä, mikä sekin on hyödyllistä.

FullSizeRender (2)

Kesän helteissä kaunis kirkkosalimme lämpenee niin kuumaksi, että sen viilennys on hidasta ja hintavaa. Sikäli kun meillä on kesäkuukausina läsnä vain murto-osa seurakuntalaisita, siirrämme jumalanpalvelukset seurakuntasaliin. Messut pyrimme vielä toistaiseksi viettämään itse salin puolella. Eilen, äitienpäivänä,  vietimme kesän ensimmäisiä seurakuntasalijumalanpalveluksia. Tunnelma molemmissa palveluksissa oli rento ja mukava.

Tässä suomalaisen kirkkokuoron jäsenistä Liisa, Anja, Marja-Liisa, Valio sekä Merja ja  alakuvassa Chapel Choir-laulajat, Naomi, Debbie, Susanne, Robert ja Glenn.

suomalainen kirkkokuorooutput

Elsan koulu lähenee täällä loppuaan ja Elsa laskeekin jo päiviä siihen, kun  taas näkee ystävänsä Suomessa – Tessua, Tuomasta ja isäänsä unohtamatta 🙂.  Elsaa seuratessa tulee mieleen omat vaihto-oppilasajat kohta jo 35 vuoden takaa (!!!). Nuorten elämä on täällä paljon Helsingin oloja rajatumpaa johtuen pitkistä koulupäivistä ja julkisen liikenteen olemattomuudesta. Siksi olikin hienoa, että Elsa toissaviikonloppuna pääsi ystävineen West Palm Beachilla pidetyille Sun-festivaaleille. Viime viikolla Elsa karsi ja pääsi koulunsa Senior Varsity Cheerleading-joukkueeseen, mikä tulee olemaan varmasti monella tapaa mukava lisä hänen Florida-kokemukseensa.

IMG_0529

Äitienpäivää juhlimme tänä vuonna pienennetyssä kokoonpanossa. Elsa oli hankkinut kukat ja kortin koko muun perheen puolesta sekä vei minut kirkonmenojen jälkeen lounaalle italialaiseen ravintolaan ja vielä illalla elokuviin. Itselleni oli tärkeää myös se, että Elsa oli jo toistamiseen lukemassa sunnuntain tekstejä jumalanpalveluksessa.

Meidän pojat puolestaan hoitivat kotipuolessa anopin ja varaäitini muistamisen, sisko vei  yli 30-vuotta sitten poisnukkuneen Terttu-äidin haudalle kukkia.  

Kiitos kaikille äideille ja niille ihanille ei-äideille, jotka jaksavat jakaa äidinrakkautta ympärilleen!

Lämpimin terveisin,

Mia-pastori

Memories of May

IMG_0279

My steering wheel is burning hot, as is the water bottle left inside the car. The thermometer shows 125 degrees. That’s what you get when you leave a black car on the church parking lot for a day. Hopefully I manage to buy a windscreen sun shade during this week. Meanwhile, my working environment at the church is very comfortable. The air conditioning works fine and I have a super large office with great furniture.   I have a view of the church inner yard with its beautiful plants that are cared for and watered by church volunteers.

I find preparing and delivering sermons one of my favorite duties in the versatile job of a pastor. While I am building up routines, I still need to reserve almost all of Saturdays to write and finalize my two sermons for Sunday. I hope that in the future I will also have time for visits to hear other pastors’ sermons. For now, I listen to them online, which is useful, too.

FullSizeRender (2)

 

Our church turns so hot during the summer heat that the A/C gets slow and expensive. As only a fraction of our parishioners are present during the summer months, we move our services to the fellowship hall. We aim to keep our masses in the sanctuary for the time being, though. Yesterday, on Mothers’ Day, we had our first services in the fellowship hall. The atmosphere in both services was relaxed and comfortable. The church choirs sang beautifully. 

Below our Finnish choir members, Liisa, Anja, Marja-Liisa, Valio ja Merja and our Chapel Choir with Naomi, Debbie, Susanne, Robert and Glenn.

suomalainen kirkkokuorooutput

Elsa’s school year here is approaching its end and Elsa is counting the days to get back to see her dear friends in Finland – not to mention Tessu, Tuomas and Dad. Watching Elsa makes me reminisce my own exchange student times almost 35 years ago (!!!). The life of teenagers here is much more confined than in Helsinki due to the long school days and non-existent public transportation. Therefore, it was great when Elsa a week ago was able to attend SunFest in West Palm Beach with her friends from school. Last week Elsa also passed the tryouts and was accepted in the Varsity Cheerleading Squad of her high school which definitely enhances her Florida experience.

IMG_0529

We celebrated Mothers’ Day here with smaller than normal family. Elsa gave me flowers and a card on behalf of the rest of the family and took me to lunch in an Italian restaurant followed by a movie. Elsa also read – for a second time now – a Bible text at the Sunday service which was very meaningful for me. 

 

Meanwhile, our boys in Helsinki took care of remembering my mother-in-law and my stepmother. My sister took flowers to the grave of my mother who passed away over 30 years ago.

Thanks to all mothers and also to the wonderful non-mothers who still share their maternal love around them!

 

With warm blessings,

Pastor Mia

 

Kesää kohti – Towards Summer!

IMG_0256

(PLEASE SCROLL DOWN FOR THE VERSION IN ENGLISH😊)

Ensimmäinen kuukausi St. Andrew’s- seurakunnan pastorina on nyt virallisesti takana. Suomessa vietetetään koleaa, mutta sateetonta vappupäivää, minä vietän helteistä vapaapäivää, enkä valita. Keho alkaa pikkuhiljaa tottua jatkuvaan lämpöön. Täällä, erotuksena aiempina Amerikan vuosina totuttumiini kuumiin kosteisiin hellepäiviin, käy lähes aina Atlantilta puhaltava tuulenvire tai kunnon puhuri.  Tästä syystä rannalla saakin päivittäin nauttia upeista varjolautailuesityksistä.

Vaikka aiemmin kirjoitin, etten ole rantaihmisiä, niin meren katseluun en kyllästy. Huomaan, että päivittäiset kävelyt hiljaisella rannalla ovat minulle paras tapa palautua pitkän työpäivän jälkeen.

Eilen järjestettiin Fort Lauderdalen lähellä etelämpänä asuvien suomalaisten vappupiknik, johon myös meidät oli kutsuttu mukaan. Finns Connect-nimellä kulkeva yhteisö on vasta tänä vuonna aloittanut toimintansa. Sain tavata uuden klubin puuhanaiset, Katin (kuvassa kanssani) ja Päivin sekä joukon muita aivan ihania alueen suomalaisia, joista suuri osa on lapsiperheitä. Toiveeni on, että seurakuntamme voi jatkossa tehdä yhteistyötä ja palvella myös tämän alueen suomalaisia.

Paikallisella suomalais-amerikkalaisella Lepokodilla käyn nyt viikottain. Olen saanut tavata todellla mielenkiintoisia senioreita ja kuulla lukuisia toinen toistaan kiehtovampia elämäntarinoita. Viime viikon mieleen jäävin vierailu oli 98-vuotta täyttäneen seurakuntalaisemme kotona. Voi sitä yhteistä iloa, voi sitä kiitollisuutta elämästä!

Olen myös pikkuhiljaa aloittelemassa opetus- ja leikkituokioita leikkikoulumme lapsiryhmien kanssa. Sain vierailla heidän Karen-opettajansa pitämällä raamattutunnilla viime torstaina. Harvoin olen päässyt osalliseksi vastavasta osaavasta ja innostavasta opetuksesta, missä Jeesus kuuluu ja näkyy!

Tällä viikolla meillä on alkamassa uusi englanninkielinen rukous- ja raamattupiiri. Saa muistaa rukouksin! Alla kuva Lepokodilta ja meidän suomenkielisestä piiristä, jossa viime viikolla olivat mukana (vas.) Alli, Hely, Mia, Sirkka, Liisa ja Esko. Kuvat otti Matti Mecklin.

St. Andrew’n seurakunta pienenee viikko viikolta, kun pohjoiset jäsenemme palaavat kotiseuduillensa kesän viettoon. Meidänkin perhe täällä menetti ainoan miehen, kun aviomies palasi Suomeen kesäksi. Nyt kaikki perheen pojat: Tapani, Tuomas ja Tessu ovat Suomessa.  😢

Alla kuva 23.4. jumalanpalveluksesta ja viimeisistä kirkkokahveista tänä keväänä yhdessä kahden Matin ja heidän viehättävien puolisoidensa kanssa. Jään kovasti odottamaan jälleennäkemistämme syksyn tullen!

Viikko sitten vapaapäivänäni, saimme vieraita vuosien takaa. Tapsan AFS-veli,  Jon tuli valloittavan Dee-vaimonsa kanssa meille kylään. Tapsalla, Jonilla ja Deellä on yhteistä ystävyyttä kertynyt jo 50 vuoden verran! Olimme viimeksi nähneet heidät seitsemän vuotta sitten juuri ennen Suomeen muuttoamme. Heidän kotinsa New Yorkin osavaltion vuoristoalueella toimi viimeisen Amerikan kautemme aikana useamman hiihtomatkamme tukikohtana.

18058109_10212731108222442_2321373795667650360_n

Tätä kirjoittaessani palmujen lehvät havisevat mereltä nyt lempeästi puhaltavan tuulen voimasta. Lempeä mutta voimallinen olkoon myös Jumalan tuuli, joka puhaltaa yllämme uutta luoden, vanhaa uudistaen.

Seuraavassa blogissani vietämme varmaankin jo äitienpäivää sekä viikkoa myöhemmin Florida-Bahaman synodin piispan johtamaa virallista tehtävääni siunaamismessua. Tervetuloa silloin takaisin!

Siunauksen tuulia sinulle toivotellen,

Mia-pastori

Towards summer!

18275118_10212912044779104_4903505315815382072_n

My first month as the pastor of St. Andrew’s Church is over. Finland is celebrating a cold, but rainless Vappu (First of May), while I am having a day off in hot weather – and not complaining. My body is gradually getting acclimatised to this continuous heat. Here, in contrast to my earlier American years in hot, hazy and sweltering summer days, there always is a breeze or even a heavy wind from the Atlantic. This has made it possible for me to enjoy, on a daily basis, watching great kite surfing on the beach. Even if I wrote earlier that I am not a beach person, I never grow tired of watching the ocean. I have come to realize that my daily beach combing is the best way for me to relax after a long work day.

There was a Vappu picnic yesterday near Fort Lauderdale, organized by Finns living south of us, where Elsa and I were kindly invited. A community called Finns Connect has started its activities only this year. I got to meet Kati (in the picture) and Päivi and a number of other wonderful Finns in the area, many of whom have families with small children. It is my wish that we would be able to cooperate with them and serve the Finns in that area.

I now visit the Finnish-American Rest Home weekly. I have been privileged to meet really interesting people and to hear most intriguing stories.  The most memorable visit I had last week was the one I made to the home of a 98-year-old church member. Such shared joy, such gratitude for a life lived!

I am also gradually beginning play and teach sessions with the children of our pre-school. Last week I was able to visit a Bible lesson given by their teacher Karen. Rarely have I witnessed such competent and inspirational teaching. These children are blessed to have Jesus’s love made real to them in such a fun and passionate way!

This week we are starting an English language prayer and Bible group. Thank you for remembering us with your prayers! Below you can find a picture of the Finnish group where we this time had Alli, Hely, Mia, Sirkka, Liisa and Esko. The both pictures were taken by Matti Mecklin.

Our congregation is getting smaller and smaller each week as our members from the North are returning to spend their summer back home. The number of my family here went down to two on Friday, when Tapani returned to Finland. Now all the boys in our family are in Finland for the summer. ☹  Thank God for the advanced communication technology!

The second picture is of our last community hall coffee hour with two great Mattis and their lovely wives. We so much look forward to seeing them all again as the leaves will start falling down in Finland.

A week ago, on my day off, we had family guests from the old times. Tapsa’s AFS brother Jon came to visit us with his wonderful wife Dee. Tapsa, Jon and Dee share a common friendship of fifty years! We last saw them seven years ago, just before we moved to Finland. Their upstate New York country home served as a base for many of our ski trips during our last tour in the U.S.

18058109_10212731108222442_2321373795667650360_n

Palm tree leaves are gently swishing in coastal wind when I am writing this. May God’s wind also be gentle, but strong at the same time, blowing onto us while creating new and reforming the old. My next blog will coincide with Mothers’ Day and a week later with my ordination mass led by the Bishop of the Florida-Bahamas Synod. Welcome back then!

With warm blessings,

Pastor Mia

Pääsiäiskuulumisia palmujen katveesta – Easter Greetings from Lake Worth

Screenshot (7)

(Please scroll down for the version in English 😊)

Pääsiäisen vietto alkoi kiirastorstain kaksikielisellä messulla, jonka lopuksi Suomestakin tuttuun tapaan alttari riisuttiin paastonajan väreistä ja puettiin mustaan. Alttarille tuotiin viisi punaista ruusua, jotka symboloivat Kristuksen haavoja ristillä. Esilaulajamme, Robert,  lauloi psalmia 22: ” Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut? Minä huudan sinua avuksi, mutta sinä olet kaukana. Herra, älä ole niin kaukana! Anna minulle voimaa, riennä avuksi!”

Pitkäperjantai-iltana vietimme kirkossa sekä suomen- että englanninkielisen koskettavan hartaushetken. En itse välttynyt kyyneliltä ja olikin lohdullista kuulla yhden ihanan seurakuntalaisrouvan sanovan, ettei hän  muista, koska olisi viimeksi kirkossa itkenyt.

Lankalauantaina kirkon ovet pysyivät kiinni ja pastori uurasti sunnuntain saarnojen parissa kotoa käsin. Elsa kavereineen otti vastuun perinteisestä pääsiäismunien maalauksesta – ja tytöt maalasivatkin meidän perheen pääsiäishistorian hienoimmat munat!

Sunnuntain vastaisena yönä jouduin ottamaan nukahtamislääkkeen, sen verran kovilla kierroksilla olin tämänvuotista pääsiäismatkaa tehnyt. Joka tapauksessa pyhäaamu koitti kauniina: ”Kristus on ylösnoussut; Jeesus elää!” Tapsan heittäessä minua anivarhain kirkolle ajatukseni pyörivät Jeesuksen läheisissä naisissa, jotka 2000 vuotta sitten aamuvarhaisella kiirehtivät Mestarin kalliohaudalle.

FullSizeRender_1

Molemmat pääsiäismessut olivat kauniit ja osallistujia oli Hanna-sihteerimme mukaan yllättävänkin paljon ajatellen, että suurin osa lumilinnuista oli jo lähtenyt. Meidän melko pieniksi käyneet kirkkokuoromme ylittivät itsensä laulaessaan hallelujaa Ylösnousseelle. Yhteinen ehtoollinen tuntui normaalia merkittävämmältä.

Pääsiäismessu

Minulle pääsiäisen merkittävin ehtoollinen oli iltapäivällä, kun sain kattaa yhteisen aterian  paikallisen amerikkalais-suomalaisen lepokodin asukkaille. Oli melkoinen etuoikeus saada olla toimittamassa juuri pääsiäishartaus hoitokodilla, meillä kun on kiertävät vuorot siellä muiden paikkakunnan suomalaispastorien kesken. Mukana oli kanttorimme Mika ja suureksi iloksemme saimme esilaulajaksi seurakunnan aktiivisen vapaaehtoisen ja luottamushenkilön Matin, joka oli vaimonsa kanssa hoitokodilla vierailemassa. Lepokodin asukkaita kohdatessa ei tule huomatuksi käsien vapinaa tai ontuvaa käyntiä, kun saa katsoa silmiin, jotka ovat täynnä menneen elämän viisautta ja pilkettä siitä tulevasta!

Kun pitkä ja antoisa työpäivä oli ohi, ei kotona enää ryhdytty lampaanpaistoon. Päädyimme viettämään juhlapäivällistä lähialueella sijaitsevaan meriruokaravintolaan nimeltään ”Mussel Beach”, ja pakkohan siellä oli simpukat syödä. Olivat oikein hyviä ja annokset riittävän runsaita (Brysselin vuosien jälkeen varsinkin Suomessa simpukka-annokset ovat yleensä tuntuneet turhan pieniltä).

Muutoinkin täällä ollaan oltu melko lailla ulkoruokinnassa, lähinnä take away-linjalla, kun äiti on pääsiäisen alla vain tehnyt töitä  Se on itseasiassa ihan mukavaa –  ja ylellistäkin välillä. Erityisen ihana yllätys oli pitkäperjantai-iltana kotiin tullessa Tapsan etukäteen tilaama sushi&sashimi-ateria, joka maistui taivaalliselta suoraan kuljetusrasioista syötynä! 😊

Tänään on pääsiäismaanantai ja vapaapäivä. Vaikka osa päivästäni meni Exel-taulukkojen parissa äheltäessä, niin silti ehdin rannalle. Eikä tähän ole oikeastaan mitään muuta lisättävää kuin eilisen psalmin sanat: ”Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä; sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.” (Ps. 118: 29).

IMG_0136

Siunaussadetta sinulle toivotellen,

Pastor Mia

Easter Greetings from Lake Worth

Easter celebration began with a bilingual service on Thursday. At the end of it, the altar was stripped of the colors of Lent and dressed in black. Five roses, symbolizing Christ’s wounds on the cross, were brought to the altar. Our lead singer Robert sang Psalm 22: “My God, my God, why have you forsaken me? Why are you so far from saving me, so far from my cries of anguish?”

On Good Friday we celebrated Finnish and English evening services in the church, both very touching. I myself could not keep my tears away, and it was comforting to hear a church member say that she did not remember when she last cried in church.

On Saturday the church doors remained closed and your pastor was busy preparing her sermons for Sunday. Elsa and her friends took the responsibility for painting Easter eggs in our home – and the girls did paint the finest eggs in the Easter history of our family!

On Sunday night I had to resort to a sleeping pill, as the this year’s many Easter activities had began to bear their toll on me. In any case, Sunday morning broke out beautifully:    “Christ is risen; Jesus lives!” Images of the women close to Jesus hurrying to the Master’s burial cave 2000 years ago were on my mind, while my husband drove me to the church at daybreak.

FullSizeRender_1

Both Easter services were beautiful and, according to Hanna, our Church Secretary, there were surprisingly many attendees in view of the fact that most snowbirds had already left. Our shrunken church choirs outperformed themselves in singing Hallelujah to the Risen. Our Holy Communion together felt more meaningful than normally.

Pääsiäismessu

The most meaningful communion for me personally, however, took place in the afternoon, when I got to set the Table to the residents of the Finnish-American Rest Home. It was quite a privilege to offer the Easter service at the Rest Home, as we the local Finnish pastors normally take turns in doing it. Our Cantor Mika was there and to my great delight, we were fortunate to have Matti, our council member to perform as the lead singer, as he happened to be visiting the Rest Home with his wife. When meeting residents of the Rest Home one does not pay attention to trembling hands and limping legs when you get to look into eyes full of wisdom from lives lived and with a twinkle of the life to come!

When the long and rewarding work day was over, we did not embark on roasting a lamb. We ended up eating out at the seafood restaurant “Mussel Beach” and went for their mussles, of course. They were excellent and the servings were abundant (after our years in Brussels, we’ve found mussles servings particularly in Finland to be small).

In general, we have resorted a lot to non-home cooking, mostly takeaways, when the mother has been so busy in her Easter preparations. In fact, it has been a nice change. I was served with a particularly wonderful surprise on Friday evening when arriving tired from work. Tapsa had ordered a takeaway sushi-sashimi dinner boat which tasted like heaven, eaten straight from the takeaway boxes!

Today is Easter Monday and my day off. Even if a good part of my day will be passed with some Exel hassle, I will have time to get to the beach. All I can add to this now are the words from yesterday’s Psalm: “Give thanks to the Lord, for he is good; his love endures forever.” (Psalm 118: 29)

IMG_0136

With blessings,

Pastor Mia

Ensitunnelmia – First Impressions

(Please scroll down for the version in English)

Laskeuduin Floridan lämpöön viikko ennen aprillipäivää. Olen huono matkustamaan ja erityisen huono matkustamaan aikavyöhykkeiden yli. Länteen lentäminen on aina helpompaa, mutta silti kuljin täällä silmät ristissä ja jonkinmoisessa aivosumussa viikon verran.

Tyttäreni Elsa ja aviomies Tapsa olivat jo täällä Elsan koulunkäyntikuvioista johtuen. 18-vuotias poikamme Tuomas jäi vielä Suomeen yhdessä 6-vuotiaan kultaisennoutajamme Tessun kanssa.

tessu

Työpaikkanani täällä on vuonna 1953 perustettu St. Andrew’s Church. Seurakuntani muodostuu täällä ympäri vuoden asuvista suomalaisista ja suomalaisten jälkeläisistä sekä tänne talvikuukausiksi muuttavista nk.  lumilinnuista (snowbirds).

Suuri osa seurakuntalaisista ymmärtää ja puhuu suomenkieltä, mutta mukana
on myös suomalaisten jälkeläisiä, joille suomi ei koskaan ole ollut kotikieli. Meillä pidetäänkin messut ja sanajumalanpalvelukset joka sunnuntai kahteen kertaan, niin että yhdeksältä alkaa suomenkielinen palvelus ja yhdeltätoista englanninkielinen. Tähän väliin mahtuu seurakuntasalissa tapahtuva yhteinen kirkkokahvitteluhetki.

Työni alkoivat virallisesti 1.4., mutta jo ennen sitä sain osallistua uuden seurakuntaneuvoston kokoukseen ja tavata monenmonta mielenkiintoista seurakuntalaista ja tietysti ihanat työtoverini Hannan ja Mikan. Hanna on seurakuntasihteerimme ja Mika toimii meillä kanttorina. Mikan äiti, Merja Hulkkonen, toimi seurakunnalle kanttorina 30 vuoden ajan ennenkuin Mika otti kirkon urut hoitaakseen.

IMG_0026

Aprillipäivänä kirkollamme järjestettiin hieno tapahtuma. Monitaituri Terhi Miikki-Broersma Washingtonin osavaltiosta oli lentänyt tänne laulattamaan seurakuntalaisilla suomalaisia virsiä.  Eikä se ollut mikä tahansa virsien lauluhetki, vaan Terhin ideoima Virsikirjan läpilaulanta 100 virttä kerrallaan Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Virsiä lauletaan tämän vuoden aikana pitkin Yhdysvaltoja. Floridan Lake Worth oli järjestyksessä toinen paikkakunta ja sopivasti meidän virsiosuutemme alkoi   pääsiäisajan virsilläl. Alla näkyvä urhea joukko jaksoi laulaa virsiä yli kuusi tuntia yhteen menoon!

laulu

(kuva: Terhi Miikki-Broersma)

Tekemisen puutetta ei ole ollut sitten töiden alkamisen.  Laskin, että näiden kahden ensimmäisen viikon aikana, pääsiäissunnuntai mukaaan lukien, saan johtaa yhteensä 10 messua tai sanajumalanpalvelusta, toimittaa siunauksen sekä kokoustaa ja tavata seurakuntalaisia erilaisissa yhteyksissä.  Alla kuva aivan ihanasta tapaamisesta seurakuntamme Hanna-piirin kanssa.  Hanna-toimintaan voit tutustua täällä: https://www.youtube.com/watch?v=xWxIWnqiAZE  tai  https://sansa.fi/toimi/hanna-tyo/

naiset

Ihanat Hannat: Sirkka, Annukka, Arja ja Annikki

Töitä en pelkää, sillä niitä olen tullut tänne tekemään uskoen,  että Taivaan Isä kyllä varustaa tyttärensä ja antaa tarvittavat voimat! 😊 Myönnettävä kuitenkin on, että odotan pääsiäismaanantaita enemmän kuin aiempina vuosina. Ja olen NIIN kiitollinen, että St. Andrew’s seurakunta, Amerikan normista poiketen, suo pastorilleen kaksi päivää viikossa vapaata. Tämä oli valtavan ihana yllätys, kun odotin tekeväni kuusipäiväistä työviikkoa. Tietenkin olen täällä seurakuntalaisten käytettävissä tarvittaessa myös vapaapäivinä.  Tänään oli vapaapäivä – ja reippailin rannalle. Oli suorastaan taivaallista päästä tuulettamaan päätä ja kroppaa Atlantin kuohuihin, vaikken rantaihminen olekaan.

ranta

Tätä kirjoittaessani vietämme hiljaisen viikon maanantaita. Täällhän ollaan jatkuvasti palmunlehvien katveessa, mutta eilen, palmusunnuntaina,   myös kirkon sisällä heiluivat palmunoksat. Meidän kirkkomme vanhassa pappilassa toimivan leikkikoulun lapset esiintyivät sekä suomen- että englanninkielisesssä jumalanpalveluksessa.

” Jesus loves me! This I know, for the Bible tells me so; little ones to Him belong; they are weak, but He is strong.”

Esitys, yhteensä kuusi laulua, oli kerrassaan upea! Kiitos kaikki esiintyjät, kuoronjohtaja Mika sekä leikkikoulun johtaja Pirjo uutterine apuopettajineen!

lapset

”Little ones to Him belong; They are weak, but He is strong!”

Me kaikki saamme olla niitä pieniä, jotka kuuluvat Hänelle. Ja tiedättekö, on niin hyvä olla pieni ja heikko, jotta Hänelle on minussa tilaa olla suuri ja vahva!

”Herra, Jumalasi, on sinun kanssasi, hän on voimallinen, hän auttaa. Sinä olet hänen ilonsa, rakkaudessaan hän tekee sinut uudeksi, hän iloitsee, hän riemuitsee sinusta.”     (Sef. 3:17).

The Lord your God is with you, the Mighty Warrior who saves.
He will take great delight in you; in his love he will no longer rebuke you, but will rejoice over you with singing.” (Zeph. 3:17).

Lämpimin terveisin ja halauksin,

Pastor Mia

 

First Impressions

I landed in the Floridian warmth a week before April Fool’s Day. I am a poor traveler and particularly poor in crossing time zones. Flying west is always easier, but I still wandered around here with my eyes crossed and my brain in slow gear for about a week.

My daughter Elsa and my husband Tapsa were here already before me due to her school arrangements. Our 18-year-old son Tuomas still stayed in Finland with our six-year old golden retriever Tessu.

My work place here is St. Andrew’s Church, established in 1953. My congregation is made up of Finns and their descendants living here permanently and of “snow birds”, people who migrate to Florida for the winter season.

A large part of the parishioners understands and speaks Finnish, but there are also Finnish decendants who never had Finnish as their mother tongue. Therefore, we have two separate services on Sundays, one at nine in Finnish and the other one at eleven in English. There is an intermission in between them when coffee, sandwiches and pastries are served in the church meeting hall.

My work here started officially on April 1, but even before that I got to attend the Church Council and to meet many interesting parishioners and, above all, my wonderful colleagues Hanna and Mika. Hanna is our Church Secretary and Mika our Cantor. His mother Merja Hulkkonen worked as our Cantor for 30 years before Mika took over the organ.

IMG_0026

On April 1 there was a wonderful event at our church. Multitalented Terhi Miikki-Broersma from Washington State had flown here to lead a Finnish hymn marathon.  The brave group in the picture continued to sing six hours in a row.

There has been no lack of activities since I started. A quick calculation tells that during me  first week I got to deliver 10 services, one funeral and several meetings with church members on different occasions.

Below you can find a picture of the Hanna Circle of our church. You may find more about it here:

https://www.youtube.com/watch?v=xWxIWnqiAZE

naiset

 

I am not afraid of work, because that is why I have come here, believing that our Father in heaven will epuip and strengthen His daughter!

We are celebrating the Monday of the Silent Week while I am writing this. We are by palm trees here continuously, but yesterday, on Palm Sunday, palm leaves were being waved in our church. Children from the kindergarten, which is run in the church premises, were performing both in the Finnish and English services.

The performance, six songs altogether, was downright great! Thank you all performers, the choir conductor Mika as well as Pirjo, Director of the kindergarden with her hardworking teacher assistants.

lapset

” Jesus loves me! This I know, for the Bible tells me so; little ones to Him belong; they are weak, but He is strong.”

We all are allowed to be those little ones who belong to Him. You know that is good to be little and weak, so that He has the space in me to be great and strong!

The Lord your God is with you, the Mighty Warrior who saves.
He will take great delight in you; in his love he will no longer rebuke you, but will rejoice over you with singing.” (Zeph. 3:17).

 

With warm thoughts,

 

Pastor Mia